Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







lauantai 21. huhtikuuta 2018

MÖÖPELIVALSSIA

Täällä mööpelivalssataan tai voisi kai tätä jo kuvailla peremminkin mööpelirokkaamiseksi, sillä siihen malliin on kalusteita maalailtu ja hankittu viimeaikoina että päätä huimaa jo itselläkin. Vielä en ole maalisutia ennättänyt reissun jälkeen heilutella, mutta kalusteita tässä raahailen paikasta A paikkaan B. Mitään lopullisia ratkaisuja ei ole vielä tehty, kunhan vähän mallailen jotta uusi kaunis puusohva saisi sen arvoisensa paikan täältä kodistamme. Hiukan tätä projektia hidastaa se että mies todellakin asuu kaikki vapaa-ajat tuolla pihalla oman projektinsa kimpussa, mutta mitäpä sitä sisukas nainen ei saisi tehtyä jos oikein tahtoo!!! Onneksi meillä ei ole arkoja lattioita, joten ronskisti vaan vetelen ja työntelen kalusteita pitkin ja poikin. Välillä matot ovat oiva apu kuljetukseen, katsotaan mihin kaikki päätyy ; )
Tässä vähän esimakua yhdestä kokeilusta...





Musta sohva aulasta vosi olla kiva ruokapöydän ääressä. Pitkään tätä kokeilua olen suunnitellut, nyt se siinä olisi ja näyttää kyllä oikein kivalta mutta sitten vähän epäilyttää aulan kohtalo.


Viime viikonlopun projektina oli sohvan maalaus ja mietin kovasti sen väriksi mustaa, koska se olisi ollut niin hyvä valinta aulaa ajatellen. Mutta jotenkin tuntui että en kahta mustaa sohvaa halua ja harmaa on kyllä tässä kaunottaressa niin sopiva. Viikolla kävin ostamassa sohvaan sopivat patjat ja muut tykötarpeet, tällaisen löhöttelypaikan kuuluisi nyt olla jossain missä olisi kiva lötkistellä ja viettää leppoisia hetkiä.




Jos ei tarvitsisi kuunnella yhtään miehen mielipiteitä, niin voisin laittaa tämän aivan olohuoneen television katselusohvaksi. Kuvista voisi näyttää siltä että paikka olisi tässäkin hyvä, niin todellisuudessa ei kuitenkaan ole. Joten... aulaanko???? Siellä alkaa vain olla jo niin paljon harmaata että en oikein tiedä, kait se on kokeiltava kun saisi vain kaverin hetkeksi sisälle.


Voi jumpe kun näkisitte mikä sekamaelska täällä on tällä hetkellä... huh! Jos nämä joskus on paikoillaan niin heitän volttia ja otan skumppa lasillisen : )



Voin myöntää että vanhat huonekalut ovat heikkouteni, niistä on paljon vaikeampaa luopua kuin pienestä roinasta ja aina vaan sorrun johonkin uuteen mööpeliin. Joudun aika pitkään sulattelemaan jostakin luopumista ja siksipä näitä aarteita saattaa joskus olla odottelemassa kohtaloaan vähän ylimääräisiäkin. Että tällainen höperö täällä : )

Taidan lähteä välillä ulos ottamaan happea ja auttelemaan miestä, jospa saisin sitten vastavuoroisesti hänet vähäksi aikaa sisälle. Taidan huomenna paljastaa mitä siellä ulkona tapahtuu, ei nimittäin hullumpi projekti ole sekään ja pääsen pian toteuttamaan sielläkin omia juttuja.

Mukavaa lauantaita!

keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

SYÖN SANANI

No niin, syön sanani... olen sortunut kirpputori ostoksiin ; )) Tänään olin päivän töissä Tornio - Kemi suunnalla ja poikkesinpa samalla Ruottinkin puolella Haaparannan Ikeassa. Sieltä hain vähän tykötarpeita edellisen postauksen sohvaa varten, siihen palaamme myöhemmin. Torniossa käväisin pikaisesti eräällä kirpparilla missä ei ole tullut käytyä pitkiin aikoihin ja ei ehkä olisi kannattanut nytkään! En osannut vastustaa tätä kaunista kyttilänjalkaa vaikka järkeni koetti sanoa toisin.





Tämän jälkeen suuntasin Kemiin ja päivän päätteeksi erehdyin sielläkin menemään Aseman torille missä ei ole tullut käytyä myöskään pitkään aikaan. Sekin oli virhe!!




Vanha kaunis pärekori on niin kiva löytö että ei harmita yhtään, seuraavasta sen sijaan en ole enään yhtään varma. Siitä oli niin selkeä visio päässä kun sitä kirpparilla tuijottelin, mutta kun kotiin pääsin en enään oikein ollutkaan samaa mieltä. Heinätuolin ostoa hiukan kadun, mutta voi olla että kun sille oikean paikan löydän niin se onkin taas maailman paras ostos ; )



Mutta jos toisin käy niin pannaan kiertoon, näinhän sitä on ennenkin tehty. Kovasti olen kehunut miten meillä tavara vähenee ja koti selkiytyy, mutta tein karsean havainnon. Aloin ihan huvikseni laskemaan kodissamme olevien huonekalujen lukumäärän ja se on muuten aika pöyristyttävä summa. Sain tulokseksi seuraavanlaisen luettelon.

Suuremmat kaapit ja lipastot: 20 kpl + 2 peilipiironkia + 6 pienempää lipastoa
Iso vaatenaulakko hyllyillä: 1 kpl + 1 kpl pystynaulakkoja
Puusohvat: 6 kpl
Rautasängyt: 3 + 1 (meidän makkarin parisänky), lisäksi 1 sänky vierashuoneessa
Renginkaapit: 7 kpl + 2 pientä seinäkaappia
Pöytiä: 11 kpl + ruokapöytä
Keinutuoleja: 2 kpl
Nojatuoleja:  5 kpl + sohva
Puupenkkejä: 4 kpl
Vanhoja ompelukoneita: 2 kpl
Piano: 1 kpl
Sermejä: 2 kpl
Kaappikello: 1 kpl
Hyllyjä: 8 kpl
Puutuoleja ja jakkaroita: 17 kpl
Vanhoja matkalaukkuja ja puuarkkuja: 20 - 25 kpl

Nämä ovat siis niitä huonekaluja jotka ovat sisällä käytössä, tämän lisäksi varastosta löytyy vielä säilöttynä monenlaisia huonekaluja ja hyllyjä joita en ole vielä myynyt pois. Joten täältä tulee vielä myyntiin monenlaista kunhan ennätetään : )

Huh huh... taidan tehdä aivan omat postaukset kustakin huonekalukategoriasta, sillä alkoi aivan epäilyttämään voiko tämä pitää paikkaansa. Aloitan siis valokuvaus urakan huonakalujen parissa piakkoin : )

Aamulla lento taas pääkaupunkiimme ja perjantaina takaisin, sitten alkaa taas kotona tapahtumaan!

maanantai 16. huhtikuuta 2018

SUITSAIT

Viikonloppu mennä hurahti ihanan keväisissä merkeissä, aurinkoa ja lämmintä. Meillä kevään tulon huomaa siitä kun joutsenten ja hanhien äänekäs meno alkaa kotimme yllä, niitä on aina niin hauska seurata ja kuunnellakin vaikka ääntä kyllä piisaa näissä kulkijoissa. Liian vähän tuli oltua ulkona, sillä en millään malttanut olla tekemättä kesken jääneitä projekteja sisällä. Maalisuti viuhui jälleen ja sainkin taas suitsait ihmeitä aikaan. Kauan ei nokka tohissut näiden töiden äärellä, kyllä maalilla saa nopeasti uutta ilmettä aikaiseksi aina sen mukaan mikä milloinkin miellyttää : )



Tämä sohvakaunotar tuli meille vähän "vahingossa", koska aulan mustan sohvan liian matala ilme ei ole oikein miellyttänyt silmääni. Kaikkien muutosten jälkeen se ei enään näytäkään pöllömmältä, joten... nyt sitten tämä on odotellut jo muutaman viikon olohuoneen nurkassa omaa paikkaansa. Vieläkään en ole aivan varma miten päin pyörittelisin meidän puusohvia, niitähän nimittäin on täällä useampikin. Päätin kuitenkin maalata sohvan, jos vaikka sen myötä alkaisi idealamput syttymään.



Olin jo ajatellut että jos myisin pois, mutta en taida sittenkään...








Sen verran kaunis siitä tuli ja väri oli nappi valinta, perinnevärikartta ei taaskaan pettänyt. Sävynä hiukan tummempi harmaa TVT 356X joka sekoitettiin Helmi matta kalustemaaliin, hiukan patinointia ruskealla vahalla antoi lisää ilmettä pintaan. Nyt tälle pitäisi vain keksiä arvoisensa paikka talosta ; )


Toinen kohde oli pikainen päähänpisto kun mietin olohuoneen värimaailmaa. Kuvassa olevaa klaffipöytää en raaskinut alkaa sutimaan, joten koemaalaukseen pääsi jo lähtöpassin saanut pikkupöytä.



Pöytä on kooltaan niin sopiva, että saa nyt olla siinä ainakin vähän aikaa... katsotaan miten silmä tottuu mustaan.



Samalla tein inventaarion ikkunalaudoille. En ymmärrä itsekään mikä kumma tuulahdus nyt on menossa pääkopassa kun koko ajan tuntuu vain siltä että tavaraa on liikaa ja vieläkin liikaa. Saa nähdä miten kauan tämä kausi kestää, luultavasti se jossain vaiheessa taas muuttuu : )








Syy miksi halusin kokeilla mustaa pöytää olohuoneeseen, oli nämä uudet isoäidinverhotangot jotka maalasin mustiksi...


Tässä kirkkaudessa en saa millään hyviä kuvia ikkunaseinältä, mutta yrittäkääs hahmotella varjokuvista mitä olen saanut aikaiseksi ; )


Kirkkaus ja kevät kuvista huolimatta on niin ihanaa aikaa!  Vaikka vielä hetki taaksepäin ei olisi uskonut millään lumien lähtöön, niin kummasti vaan on lumikinokset pienentyneet...





...vaikka kyllä sitä vieläkin on : )



Miestä en ole taaskaan nähnyt kuin vilaukselta, hänen projekti kun sattuu olemaan pihalla. Sen verran on pitkälle edennyt, että alkaa olla aika tehdä siitä pian oma postaus. Sitä ennen...


...saatte arvailla mitä tästä valmistuu???

Viikon tympein päivä on selätetty ja torstaina menenkin jälleen Helsinkiin pariksi päiväksi, joten viikko menee äkkiä ja touhut jatkuvat taas viikonloppuna. Siihen saakka pyörittelen päässäni ajatuksia, tiedäppä mitä siihen mennessä keksin.
Mukavaa alkanutta viikkoa!