Tervetuloa mukaan sisustushullun hulluun maailmaan!

Täällä kirjoittelee sopivasti elämää nähnyt kahden, jo aikuisen lapsen äiti sekä luultavasti maailman ihanimman miehen vaimo. Sydäntä lähellä ovat vanhat esineet, -huonekalut ja -rakennukset ja ennen kaikkea sisustaminen ja koti. Lapset asuvat jo omillaan, mutta saman katoan alla asustelee myös kaksi Maine Coon-kissaa, Mauno ja Kerttu. Blogini on oma päiväkirjani jossa seuraillaan meidän perheen touhuja kodin parissa, välillä hiukan matkailua asuntoautolla, kissa veijareiden touhuja ja kommelluksia, sekä kirppishöperön löytöjö ja aarteita.

Elämän aikana on tullut muutettua useampaankin kertaan milloin mistäkin syystä ja tällä kertaa asustelemme vuonna -24 rakennetussa vanhassa navetassa. Ja niinkuin kaikki vanhojen talojen omistajat tietävät, puuhaa riittää talon ja pihan huoltamisessa, puhumattakaan sisustamisessa... se on sellainen ikuisuus projekti...ihana sellainen!







keskiviikko 16. elokuuta 2017

KESÄ JUTTUJA

Säät näyttävät nyt hellivän meitä oikein kunnolla, onnekkaita ne jotka vielä saavat lomailla. Toki töitäkin on kiva tehdä auringonpaisteessa, liikkuva maisemakonttori on mitä ihanin paikka tällaisilla ilmoilla!





Viime kesäinen ruusu tekee sittenkin kukkia, keväällä olin jo heittämässä rankaa roskiin.



Ihana ystäväni toi joku aikaa sitten kauniin kimpun oman pihan kasvateistaan, valitettavasti kukat eivät ole ikuista ja niinpä nämä ovat jo mennyttä kauneutta...


...niinpä annoin periksi punkkihysterialleni ja keräsin muutaman kasvin oman pihan pientareilta. Hiukan vaatimattomia edelliseen kimppuun verrattuna, mutta mielestäni kauniita : )




Rakastan ylikaiken erilaisia vanhoja pulloja ja purnukoita, minusta ne ovat todella kauniita käyttää myös kukkamaljakkoina. Niinpä olinkin enemmän kuin iloinen löytäessäni eilen Kemistä tämän vihreän suuren pullon ja vieläpä todella edulliseen hintaan.


Joskus jätin ostamatta tällaisen eräältä Oulun kirpparilta ja olen katunut sitä monet kerrat. Näitä vihreitä ei vaan näytä tulevan vastaan sitten millään, ei ainakaan silloin kun sitä alat etsimällä etsimään. Nyt se sitten vihdoinkin löytyi ja puolet halvemmalla kuin se minkä menetin aiemmin pöljyyttäni, mikä tuuri : )

Kesä on tuonut tullessaan meidän pihalle monenlaista vilskettä, pikkulintujen ja oravien lisäksi fasaani rouva on saanut poikaset ja kävelee polleana nyt neljän pienokaisensa kanssa, samoin kuovi kulkee oman poikueensa kanssa meidän pihamailla. Sitten on meidän suloinen Tahvo, joka on niin kesy että aivan jo pelkäsin että se narskauttaa varpaasta ohikulkiessaan. Yllätys oli suuri kun siili tulla taapersi luokseni aivan jalan viereen ja myöhemmin pallero seurasi miestä autojen luota terassillemme aivan kuin koirat konsanaan : )





Tahvo tykkäsi kovasti kissojen herkänvatsan raksuista, rouskutus vain kävi kun herkut katosivat parempiin suihin. Ahne mokoma, olisi syönyt varmasti pussillisen jos olisi annettu.



Siilejä on ollut kaksikin, eräänä päivänä laavun luona taisi olla jonkilainen tappelu menossa näillä keveruksilla heinikon rapinasta ja äänekkäästä tuhinasta päätellen. Ainakin Tahvoksi nimetty piikkikasa taitaa asustella laavun alla, sinne olen nähnyt sen monesti mönkivän. Myöhemmin jouduin kyllä kyseenalaistamaan Tahvon sukupuolen, sillä eräänä aamuna minua kohtasi ikävä ja aika omituinen näky.
Kun aikaisin aamulla astuin ovesta ulos, alkoi laavun luota kuulua mahdotonta kahinaa ja räpistelyä. Kun menin lähemmäksi, näin kuovin joka lähti minua karkuun roikottaen jotain kynsissään. Ihmetelin ensin mitä niin suurta se kantoi ja kun se lähti uudelleen lentoon, näin että kantamus oli nyrkin kokoinen siilen poikanen. Enkä voinut erehtyä näystä, se oli siili ja lintu oli kuovi, aika outoa!!! Olin niin vihainen linnulle, että koko aamu meni haukkuessa eläin poloa ja uhkasin lahdata julman pedon kotiin palattuani. En olisi halunnut tuota tapausta nähdä, surullista miten julmaa elämä onkaan!
Tämän jälkeen ei ole näkynyt yhtäkään siiliä, pelkään pahinta : (




Näin kesäisissä tunnelmissa täällä ollaan, muurikalla paistetut letut kuuluvat kesään ainakin yhden kerran ja jäätelön kera tottakai. Nautitaan lämmöstä ja kukista kun vielä pystytään!

tiistai 15. elokuuta 2017

MAAILMAN IHANIN PERKOLA

Nyt tuli kuume!!!!












 Jäätelö maistui entistäkin ihanammalle täällä!










Olin ajatellut että kerrankin laitan kuvia järkevän määrän, mutta en raaskinut jättää yhtäkään pois. Kyllä te minut tiedätte, kuvia on ja tulee olemaan jatkossakin : )




Täällä ystäväni kodissa kauneutta ja ihailtavaa riittää niin sisällä kuin ulkonakin.












Joko vihdoinkin pitäisi jonkinlainen kömmänä rakentaa omallekin pihalle? Naapurimme tyhjensi varastojaan ja oli iloinen kun otimme osan ikkunoista talteen : )



Ikkunoita on jo ennestään varasto pullollaan, joten niistä ei puutetta ole. Ongelma on vain siinä että en keksi mihin kömmänäni haluan, tätä mietitty jo kaksi kesää ja en osaa päättää : )) Nyt sitten ehkä haluankin aivan erilaisen... vanhoista ovista ja just tuollaisen kuin ystävälläni yläkuvissa : )
Sitten mietin vielä sitäkin nykyään...että jos mahdollisesti vaikka muutammekin täältä pois joskus, raaskinko edes rakentaa (Korjaus! RAKENNUTTAA) sitä tänne pihalle.
Taidan tällä menolla jäädä ilman omaa huvitusmajaa : (

Aurinkoa viikkoonne, minä jatkan kuvien ihailua!